Ballet, Cats & Other Things

A new beginning

2008-06-10T10:55:00.003+03:00

I attended a ballet class yesterday after a long, long break. A break so long that I was terrified to start again, knowing that I'd have no strength in my muscles left.

I almost turned at the door and I had to force myself to go in. And then, for the 3-4 first combinations, my legs were shaking. And I mean literally - I could not hold a balance, because my knees and calves and thighs were just one big stuttering jelly.

That, of course, took the rest of the strength away. The class was beg2 level and only 60 minutes, but by the time we reached the small jumps, I could not find the strenght to jump properly. And today, of course, just getting out of the chair is an effort.

However, it was nice. Jane had easy, clear combinations (with some surprisingly advanced stuff like fouettes thrown in) and I was able to complete most of them. I had to give in with stuff like do half of the adagio and fondues to a bit less than 45 degrees (to do them with proper alignment, I was too tired to keep proper alignment at 60/90+ degrees) and I notice I have some stretching to do to keep my leg in proper retire, but otherwise, all good.

Now to see if I can manage the next class on Wednesday or shall it push to Thursday or Friday.

Ei mitään salattavaa?

2008-05-30T13:42:00.003+03:00

Joukko liikemiehiä oli tänään menossa tapaamaan ministeriä kertoakseen omia näkemyksiään suunniteltavasta lain tarkennuksesta. Sen jälkeen kun lehdet uutisoivat tapauksesta etukäteen (esim. http://iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1538019), he peruivat tapaamisen.

Miksi?

On ihan normaalia, että eri eturyhmät kertovat omista näkemyksistään päättäjille. Lobbaus (hyvän maun rajoissa) on ihan laillinen ja tavanomainen vaikuttamisen keino.

Miksi tapaaminen pitää sitten perua, kun tieto siitä on tullut julkisuuteen? Olisiko siihen liittynyt jotain enemmän? Lahjuksia? Painostusta? Kiristystä? Uhkailua?

Ei, en toki usko varsinkaan jälkimmäisiä, mutta oudon signaalin tuo peruminen silti lähettää.

Nimenvaihdos

2008-05-14T15:05:00.003+03:00

Vaihdoinpas tälle "väliaikaiselle" blogille alkuperäisen blogini nimen. Pitänee keksiä uusi - se ei enää taida kuvata aiheita, mutta en minä toisaalta halua tätä ihan vaan Irreten blogiksikaan kutsua. No, pitää miettiä.

Seepraraidoitus ei autakaan?

2008-05-14T12:46:00.004+03:00

Mielenkiintoinen artikkeli A List Apartin kautta: http://www.alistapart.com/articles/zebrastripingdoesithelp

Pähkinänkuoressa: kirjoittaja oli yrittänyt löytää tutkittua tietoa siitä, että seepraraidoitus (joka toisen rivin värittäminen toisella värillä) parantaisi taulukoiden luettavuutta. Eikä ollut löytänyt. Mikä on sinänsä jo hämmentävää - mutta kun pikaisesti mietin, minäkin olen vain aina lukenut ohjeista, oppaista ja kuullut vanhempien taittajien/graafikoiden/muiden neuvon siitä, että ne auttavat. Olisiko niin, että tätä ei ole varsinaisesti yritetty testata koskaan?

Toteutetussa kyselyssä lopputulos oli, että raidoista ei ollut sanottavaa hyötyä. Toisaalta kysely oli suppea, ja syitä tilastollisesti merkittävien erojen puuttumiseen voi löytyä esimerkiksi esitetystä datasta tai tutkimusasetelmasta. Nyt kirjoittaja on tekemässä jatkotutkimusta aiheesta, linkki löytyy artikkelin perästä.

Itse olen sillä kannalla, että vaikka mittausten mukaan lukunopeus tai luettavuus ei raidoituksesta paranisi, sen vaikutus lukukokemuksen miellyttävyyteen on niin suuri (myös tuossa kyselyssä), että raidoitus on hyvä olla. Toisaalta myös haluaisin nähdä selvityksiä vaihtelevammalla ja laajemmalla materiaalilla.

Onpa kyllä outoa, jos tuota ei oikeasti aiemmin ole tutkittu :-O

Edit: muistan kyllä, että muutamissa tilanteissa raidoitukset ovat omissakin projekteissa tuntuneet parantavan luettavuutta. Mutta noissa tilanteissa kyse on voinut olla ihan tuosta mielikuvasta ("tuntuu siltä että tätä on nyt mukavampi ja helpompi lukea"); visuaalisesta miellyttävyydestä - eikä välttämättä sekunnein tai oikein tuloksin mitattavasta lukutehokkuuden kasvusta. Hmm...

Mobiilimaailmassa, osa 2

2008-05-12T14:32:00.012+03:00

No niin, löysin Opera Minin. Seuraavaksi kokemuksia asennuksesta, puhelimena edelleenkin Nokia E65:

Kunhan Operan sivuilta löytää Minin Download-sivulle, tarjolla on selkeä "Lataa Opera Mini" -linkki. Helppoa.

Puhelin valmistelee asennusta ja kysyy Ladataanko ja asennetaanko Opera Mini? Kyllä toki.

Suojausvaroitus: Sovellus ei ole luotettu ja voi vahingoittaa puhelinta
[sininen huonosti erottuva linkki aivan liian tummaa taustaa vasten ja minimaalisen pienellä tekstillä] Lisätietoja
Valitsen 'jatka'.

Tiedot: Nimi Opera Mini Versio 4.00(0)

Päätän, että haluan sittenkin vilkaista ne edellisen sivun Lisätiedot. Painan Jatka sijaan Peruuta.

Asennus keskeytetty.

Ai, tässä ei ollutkaan "takaisin edelliselle sivulle" -painiketta? Ei kuin tekemään koko prosessi alusta uudelleen.

Sovellus on asennettu.

Aha. Ja? Mistä ihmeestä löydän sen? Mitä minun sitten pitää tehdä?

Koska en keksi muutakaan, menen puhelimen yleisvalikkoon. Ohjekirja kutsuu sitä varmaan jollain muulla nimellä, mutta siis se valikko, jonka kautta löytyvät asetukset, työkalut, kalenteri jne.

Arvailen näkyvissä olevia kansioita.
Viestit - ei.
Osoitekirja - ei.
Loki - ei.
Media - öö, ehkä, mutta en katso vielä.
Kalenteri - ei.
Web - tätä kokeilen ensin, mutta siellä onkin vain se Nokian oma selain.
Yhteydet - ei ainakaan vielä.
Työkalut - sitä kokeilen, mutta Operaa ei näy. Toimisto - ei näytä löytyvän vieläkään.
Asennus - jahas, täällä se on, vaikka puhelin sanoi juuri asentaneensa selaimen. Olettaisin löytäväni täältä asennusta odottavia sovelluksia, mutta ilmeisesti vasta latasin sen puhelimeen ja asennus odottaa vielä.

Klikkaan Opera Mini -ikonia. Seuraavaksi minua kehoitetaan valitsemaan yhteys. WLAN, Internet, Sonera Internet, kasa muita vaihtoehtoja - öö, mikä on minun oikea internetini? Ei hajuakaan. Summamutikassa valikoin pelkän Internetin, ja jonnekin ainakin sillä pääsen.

Selailu sujuu Opera Minillä toden totta jo mukavammin kuin Nokian omalla selaimella, mutta sitten erehdyn painamaan jotain väärää nappulaa - en lainkaan tiedä mitä - ja selain sulkeutuu. Palaudun koko puhelimen "etusivulle".

Ja sitten en löydäkään Operaani uudelleen. En, ennen kuin olen käynyt lävitse kaikki mahdolliset ja mahdottomat valikot.

Oletan, että koska "Asennus" minusta kuulostaa "Downloads"-tyyppiseltä kansiolta (setup, extract jne.), Opera olisi asentunut jonnekin muualle. Varsinkin kun selvästi viimeistelin asennuksen, tein erilaisia valintoja asetuksiin. Oletan löytäväni selaimen esimerkiksi "Sovellukset"-nimisestä kansiosta. Mutta sellaista ei olekaan. "Toimisto" - ei mennyt sinnekään. "Työkalut" - ei.

Viimeisenä oljenkortena vilkaisen uudelleen sinne Asennus-kansioon ja siellähän se on. Miksi minun pitää ajatella asentamista käyttääkseni jotain jo ajat sitten haettua ja asennettua ohjelmaa?

Minulla olisi varmaan vähemmän ongelmia, jos puhelimeni puhuisi minulle englantia eikä suomea. Mutta eipä sekään valikko ihan hetkessä löydy.

Seuraavaksi haluaisin Operani käynnistymään suoraan puhelimen "etusivulta" - tarvinnen ohjekirjaa viimeistään ottaakseni selvää siitä onko tämä mahdollista.

Mobiilimaailmassa, osa 1

2008-05-12T14:23:00.003+03:00

Käytän puhelinta minimaalisen vähän. Itse asiassa unohdan sen usein kotiinkin, niin vähän sitä kaipaan. Suurin osa viestinnästä tapahtuu netitse.

Tiedän kuitenkin, että viran puolesta sitä mobiilia pitäisi osata käyttää ja sen uusimmat trendit tuntea. Työkavereista moni viettää työmatkansa julkisissa liikennevälineissä nettiä puhelimella selaten. Moni kaveri irkkaa. Mutta minä en.

Miksikö?

Siksi että minun tarvitsisi käyttää tuntikausia saadakseni puhelimeni sellaiseen kuntoon, että sillä voisi tehdä mitään! Ja kärsivällisyys ei riitä. Joko olen keskivertokäyttäjääkin tyhmempi (mahdollista :) tai sitten webin käyttö mobiililaitteilla on oikeasti vaikeaa.

Lähdetään webbiselaimesta. Yritin tuskailla Nokia E65:ni mukana tulleen selaimen kanssa - juuri minkään sivuston selaus ei toiminut, kun kaikki oli hidasta, ja navigaatio sekoili miten sattuu (monenkaan tunnin jälkeen en ole onnistunut keksimään millä logiikalla zoomausnavigaatio toimii, kun se ei näytä toimivan konsistentisti).

No, sitten sainkin vinkin, että kannattaa asentaa Opera Mini - paljon parempi mobiiliselain.

Hyvä, lähden Operan sivuille kännykälläni, ja yritän käyttää navigaatiota. Se takkuilee, eikä oikea linkki tahdo löytyä. Avulias, mobiilikäyttöön tottunut ystäväni toteaakin:

"Juu, minäkin katson aina oikeasta webistä [tietokoneen ruudulta jollain selaimella] ensin missä haluamani mobiilisovellus on ja sitten etsin sen puhelimella."

Niinpä niin.

Tismalleen speksien mukaan

2008-04-29T11:10:00.002+03:00

Sainpa taas muistutuksen siitä, kuinka speksit pitää tehdä täsmällisesti.

Eräässä projektissa määriteltiin toiminnallisuus, joka näyttää viimeisimmät hakusanat "näitä haetaan nyt" -laatikossa. Määrityksessä mainittiin montako viimeksi käytettyä hakusanaa eikä juuri muuta ulkoasun lisäksi.

Toiminnallisuus tuli koodaajilta. Testasin.

Suoritin muutaman haun:
"kissa"
"kissa"
"kissa"
"kissa"

Ja tarkistin, että toimii. Laatikossa luki:
Näitä haetaan nyt: "kissa kissa kissa kissa ipod paita"

Niinpä niin, kyllähän se tehtiin speksien mukaan!

Protestoimisen rasittavuus

2008-03-25T17:23:00.002+02:00

Aika moni väittää minun olevan aikaansaava, mutta arkipäivän käytännön asioissa olen kyllä hirmuisen laiska ja saamaton. Pakolliset rutiinit ovat niin rasittavia ja epäkiinnostavia, että yritän päästä niistä mahdollisimman vähällä vaivalla.

Nyt Sampo - eikun siis Sampo Pankki - uusi verkkopalvelunsa tavalla, joka ei miellytä ollenkaan. En nyt tarkoita tuota tiistaina vaivannutta jumitusta, kaatuilua ja ongelmia vanhojen tietojen siirrossa. Se nyt on - näin kyynisellä kokemuksen rintaäänellä - oletettavaa tietotekniikkaprojektissa. Mutta että uudistus sulkee pois huomattavan määrän käyttäjiä, varsinkin muita kuin tuoreimpaan Microsoftiin sitoutuneita - sitä en sulata.

Pitäisi siis protestiksi vaihtaa pankkia. Mutta kun:

1) Pitäisi kilpailuttaa vaihtoehtoiset pankit
2) Pitäisi käydä lävitse kaikki suoraveloitussopimukset ja muuttaa tai uusia ne
3) Pitäisi siirtää sijoitukset uuteen pankkiin - lainaa ei onneksi ole tällä hetkellä
4) Pitäisi opetella uuden pankin verkkopankin käyttö (se nyt sentään menee ammattirutiinilla)
5) Pitäisi lisätä uuteen pankkiin kaikki tallennetut tilinumerot ja automaattiset veloitukset

Rääh. Ja minä kun en tahtoisi olla arkipäivän pankkirutiinien kanssa missään tekemisissä.

Työelämän pieniä iloja

2008-01-28T14:57:00.000+02:00

Tänään tajusin yhden pienen yksityiskohdan, joka saa minut nauttimaan nykyisen työpaikkani tiedotustilaisuuksista huomattavasti muutaman aiemman työpaikkani vastaavia enemmän.

Se ei ole se, että ylisanoja ja hypejaarittelua olisi vähemmän - vaikka asioiden ulosanti kuulostaakin asiallisemmalta.

Se ei ole se, että ikäviä asioita yritettäisiin esittää mahdollisimman paksun sokerikuorrutuksen takaa - vaikka on toki mukavaa sekin, että työskentelen vaihteeksi kasvuyrityksessä enkä paikassa, jossa lähes jokainen tiedotustilaisuus merkitsee jotain leikkauksia tai valheellisia kasvuodotuksia.

Ei. Se on se, ettei minun tarvitse kärvistellä lukien kalvosulkeisia, joiden jokainen kalvo, oikeastaan jokainen lause, on täynnä kirjoitus- ja kielivirheitä. Voin keskittyä itse asiaan.

Tämänpäiväisen tiedotustilaisuuden kalvoseteistä en onnistunut bongaamaan ensimmäistäkään kielivirhettä. Mikä autuus!

Nokia pelkää hakukoneita

2008-01-03T10:20:00.000+02:00

... siis Nokian kaupunki. Tai joku muu taho - minulle ei aivan täysin ole käynyt selväksi kenen idea alunperin oli todeta, että Nokian vesikriisi pitää nimetä Pirkanmaan vesikriisiksi, ettei puhelinjätin nimi tahraannu hakukoneissa.

Miksi näin? Onko hakukoneista tulossa jokin uusi poliittisen korrektiuden areena - täytyy olla entistä tarkempi siitä miksi asioita kutsuu, jotta sanahaut eivät toisi esiin mitään negatiivista? Ja ovatko keskivertoiset netin käyttäjät todellakin niin avuttomia ja lukutaidottomia, etteivät kykenisi eroa tekemään? Tai oletetaanko Nokian vesikriisiin linkitettävän niin paljon, että pelkkä haku "Nokia" tuottaisi enemmän hakutuloksia sitä käsitteleviin artikkeleihin kuin kansainväliseen hyvin tunnettuun ja paljon viitattuun liikeyritykseen? Kun en keksi miten hakemalla puhelimia tai muita firma-Nokian tuotteita päätyisi muutoin vesikriisiä käsitteleville sivuille...

Paluu

2008-01-02T16:12:00.000+02:00

Kuluneen syksyn aikana tapahtui monta asiaa. Ennen kaikkea pääsin eroon entisestä työpaikasta ja pääsin hieman tuulettamaan ajatuksiani. Tämän ansiosta heräsi uudelleen halu myös blogata.

Niinpä tässä nyt taas; blogin nimeä täytyy varmaan vaihtaa, sillä vaikka ehkä baletista vielä kirjoitankin, on nyt kaikenlaista muuta, mitä ehkä mielummin haluaisi mainita.

"Homous ei heikennä urheilusuorituksia"

2005-11-28T19:45:00.000+02:00

Tämän entryn otsikko tulee Utaimesta, Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen lehdestä, jonka verkko-opetuspuolta olen nyt viime kevään ja tämän syksyn vetänyt. Parin viikon takaisessa lehdessä (Utain 13/2005) oli teemana urheilu, ja lainasin otsikon tälle entrylle suoraan yhden jutun otsikosta.

Kyseinen otsikko pysäytti ajattelemaan. Ensireaktioni otsikkoon nimittäin oli: haloo? Mistä asti otsikoissa on käytetty itsestäänselvyyksiä? Onneksi pidin kuitenkin suuni kiinni, sillä opiskelijoiden kommentit tästä ja parista muusta samassa lehdessä olleesta seksuaalivähemmistöjä käsitelleestä jutusta olivat valaisevia.

Kuuntelin aiheesta käytyä keskustelua ja hämmennyin. Nämä yhteiskunnallisesti tiedostavat ja vain hieman itseäni nuoremmat, korkeasti pian koulutetut kaupunkilaisnuoret tuntuivat olevan ihan pihalla seksuaalivähemmistöihin liittyvistä perusasioista. Tuosta mainitusta otsikosta sanottiin, että olipa hyvä, ei tuota tule ajatelleeksi. Kokonaisuuteen liittynyt juttu, jossa käytiin läpi peruskäsitteitä ja SETAn ylimalkaisia taustoja, tuntui olevan aivan uutta asiaa. Ja tämän sukupolvenko piti olla reilusti ulkona kaapeista ja ihan sinut "näiden asioiden" kanssa?

Havahduin taas kerran siihen millaisessa kuplassa ilmeisesti elän. Olen tottunut mieltämään itseni harvinaisen vähän tiedostavaksi, kun huolimatta omista suuntautumisistani vierastan suuresti ajatusta identiteetin (ja kaveripiirin) määrittelemisestä seksuaalisen suuntautumisen kautta, enkä ole siksi esimerkiksi hakeutunut mihinkään harrastuspiireihin tai toimintaan, jotka olisivat määrittyneet sen perusteella. En ole myöskään etsinyt mitenkään aktiivisesti tietoa juuri mistään; sitä on vain vähitellen kertynyt hajanaisesti sieltä täältä.

Silti ilmeisesti elän ehkä oman identiteettini, ehkä tuttavapiirini moninaisuuden vuoksi maailmassa, jossa olisi lähinnä tyhmää olettaa ketään itsestäänselvästi heteroksi. Vielä älyttömämpää olisi ajatella, että seksuaalisella suuntautumisella olisi joku vaikutus vaikkapa juuri urheilusuorituksiin tai älylliseen kapasiteettiin. Niinpä hämmennyn aina kun havahdun siihen miten yksioikoisen heteroisessa ajatusmaailmassa niin monet muut elävät.

We have a campaign

2005-11-21T22:04:00.000+02:00

As the participants after yesterday's Fading Suns session said, we now have a campaign. The first few sessions have been the pilot for the series, and now the first season is beginning full out. From the pilot (the first few sessions) we'll have nice pictures for the opening credits: a horrible murder of the Emperor's questing knight, courtly dinners, running away from the militia in laser rifle crossfire, intrigue in guildhouses, handsome young nobles and ruffled Scaver dealers.

My character is the young, angelically beautiful noblewoman, who has fallen into bad company because her family does not understand that the true essence of nobility is to serve the Emperor. She has been fighting in the Emperor's wars since she was twelve or thirteen and before the problems with the family, had risen high above the rank of an ordinary backwater noble. She is the born military leader, the intelligent and charming Hazat fighter with passion and righteousness burning her 19-years old heart.

And seeing into Isadora's heart makes me, the player, somewhat afraid. The way she blindly serves her Emperor, the way she blindly follows orders and waits for them. Isadora would be completely able to decide for herself, she is extremely intelligent and independent. Still, she believes in a world where the life is organized into absolute chains of command, where every leader truly is more wise and better equipped to lead than those under him or her. Given a goal, she is able to inspire her followers into victories or through defeats and naturally expects them to follow her without a question. Neither would she lightly question the orders by her superiors, since in her world, they are always right.

Now, of course, she has no one to lead. And, apparently, no one to follow either. Except for the cousin Magda, who luckily took Isadora under her Scraver wings. Playing that black-and-white, no negotiations teenage angst is actually quite fun.

Lost

2005-11-09T19:04:00.000+02:00

In the past couple of weeks, I've been watching Lost, the TV series. I must say I really love it. But only after seeing the fourth episode of season 2, I was able to really put my finger on what I like the most in the series.

There are of course many things: interesting characters, suspension, 2 good-looking men (few series nowaday have even a single one!), good stories, the mysteries. There is only a little humor and even that is quite dark, but it suits. Not every series needs to be like Buffy or Firefly.

But now, this fourth episode really made me put into words the thing I like most about the series. It is one of the attractions Buffy (and to a smaller extent, Angel) held to me, too: interesting, moving characters that develop, go through problems and grown as human beings. The whole series is, of course, about this kind of growth; this theme was quite apparent in the few first episodes allready. But I really like the way it is displayed. In Buffy, all the horrors and problems of teenage/young adult life were portrated as monsters. In Lost, they come from the challenges that the island poses, and are given meaning in the flashes about the characters' pre-island days. The problems are more adult-like, often, and of course this is also good - as a viewer, I also have grown older. So yes, some more Lost to me soon, please!

Ballet: Pirouettes, part 2

2005-10-04T19:44:00.000+03:00

Ok, I should have guessed. Right after I say my pirouettes are going fine, I run into trouble. The trouble being terribly, terribly slow pirouettes to a strange position.

Nelli was away on Sunday, and her class was taught by Christina Tuurna. I like her style - it is slow and simple like Nelli's, but she pays attention to different things. I'd love to attend her classes more often, but her Int1 is at the same time as Suvi's Int2, and Beg2 is a bit too too much, I think. We'll see. But, anyway, she had this centre combination with slow en dehors pirouettes to fifth after a sissone-tombe-pas de bourreé, and three really slow pirouettes en dedans. I had been doing doubles the whole week and all the pirouettes after s-t-b had been closing to fourth, not fifth. Thus, I was having extreme difficulties: I start a pirouette, then realize that I'm not supposed to do a double, end the pirouette abruptly and with a wobble since I also remember at the last moment that I'm supposed to close to fifth, not fourth. It took some time to remember how to manage these slow pirouettes properly; the thing is to float around really slowly (just think up and spot and try to make the pirouette slow) and then think a bit more up to end at the correct moment to a retiré balance, then close down to fifth.

Yesterday (on Monday) I went to the jazz class that is before Emma's Int2. It is for total beginners (Beg1) and it is packed, mostly with teenagers. It was fun, and I notice I haven't forgotten everything, although I've forgotten a lot. (I've taken jazz classes for 4 or 5 years.) Afterwards, I realized that at least part of the familiarity of the movements comes from aerobics, not from what I remember from actual jazz. There was a combination with "laukka-askel". Tammikuu had said that it is terribly heavy. I felt it was very light. I was puzzled at first, but then understood: I had taken the steps like in aerobics, feet hardly bending - where as in jazz I should have been really really down in deep plié.

As a sidenote: I know it is proper to compare, but since I do so anyway, it was refreshing to attend a class with teenagers who really did not excel in the subject. In adult ballet classes, the teenagers who do attend are generally the ones in special training programmes or otherwise incredibly talented. While it is great to see some good dancing, it is depressing to know that I can never achieve that much myself. In this jazz class, the teenagers were more like I was as a teenager, which was comforting.

Oh, right, corrections: CT pointed out that I have a bad habit. Doing port de bras, I draw my upper arm close to my body when it should stay quite far away from it. I must watch this and try to remember to correct it. Also, in third port de bras, arm goes first down, then head. I got a good for frappés, though. And also for something else which I cannot remember. On the other hand, she took my leg in developpé á la seconde and tried to lift it. It did not get up much. Depressing, since the leg was in about 100 degrees. I know I should see the positive side of it: I have so much strength that I can almost achieve the maximum height for my feet. But the problem is that the maximum isn't that much.

Ballet: Pirouettes

2005-10-01T20:03:00.000+03:00

I don't like this temporary blog, therefore no updates. Besides, I've been busy.

Anyway, a summary of the classes so far:

I've had two flus, thus two weeks worth of missed classes. Otherwise I've managed to attend almost all the classes I've planned; my regular classes Emma's Int2 on Monday and Wednesday, Suvi's Int2 on Friday and Nelli's Int1 on Sunday. In addition to these, I've attended Suvi's Int1 on Thursdays and Emma's Int1 on Wednesdays.

Int2 classes seemed terribly difficult in the beginning of the term. Either it was the terribly simple classes during the Summer term or the fact that they really were so much more difficult. I had troubles to keep up. Now things have gotten a lot more easier, either because the combinations are easier or because I'm really catching up.

One clear point of success and development this Autumn has been pirouettes. Unless I'm having a really bad day, all the single pirouettes at the barre are clear, easy and end up in a neat finishing position. Of course, there are places for improvement, but there are no more wobbly total disasters anymore. And in the centre, unless it is a question of a really fast pirouette, I can do doubles consistently quite well. Of course, again there is a lot of place for improvement, but still, most of my doubles are controlled enough to end them quite neatly, and I get around the two times easily unless the floor is really sticky (like it gets in KAS and BUS sometimes) or I'm having a terribly bad day.

I've also started the pointe work again. I've had some bad luck with experimenting different models of pointe shoes, but I think I've found a good model now. My old ones (Bloch Sonata) were nice and comfortable otherwise, but the shoe never got soft enough to arch quite as much as my feet do and thus I was never able to get on the pointe easily. Well, the shoes got soft enough after having them on for 20 minutes, but with our 15 minutes pointe sessions, that wasn't enough.

Then the pair of Grishko Elites turned out to be completely impossible - my big toes were touching the floor after 5 minutes, and I hadn't even softened the shoes beforehand. Then I went through every possible pair of pointe shoes in Piruetti, and none of them felt good. Finally, I was recommended a pair of Capezzio's Airials in Footlight, and they seemed to fit like magic. Now I've done 75 minutes with them, and they really are good. Now I'll just have to change the ribbons - the ones I got from the store get loose from the wrong places very quickly.

Temporary settings

2005-08-25T12:03:00.000+03:00

Since the pieni.net blog is still down, I decided to start blogging here for now. I simply need to mark down things about the new Autumn period in ballet classes etc.